Helppo ja mehukas luumuleipä

Syksyn edetessä mieli halajaa jonnekin kauas - suu tahtoo myös osansa eksoottisen sävyisistä kotiherkuista. Luumuleivän tekeminen ei maksa paljoa vaivaa vaikkei se ihan nopea leipä olekaan. Lopputulos on hedelmäisen mehukas eikä tämän syömiseen tarvita voita tai leikkeleitä. Ei oikeastaan muuta kuin hyvä leipäveitsi ja ripaus itsekuria :)

Leivän voi maustaa luumujen sijasta taateleilla, viikunoilla tai muilla kuivatuilla hedelmillä. Lisäksi leivän mausteet voi ehdottomasti jätättää pois tai korvata ne muilla omia makunystyröitä miellyttävillä jutuilla. Minulla oli tällä kertaa fenkolia ja muskottipähkinää.

Leivän teko käy helposti - sekoita, kohota ja paista!

Vastustamattoman hyvää. Oli virhe leipoa kokonaista leipää vain itselleni! :)

Mehukas luumuleipä / 1 kpl (vuoka)

5 dl vettä

30g hiivaa

1 tl fariinisokeria tai hunajaa

6 dl vehnäjauhoja

2 dl ruisjauhoja

1-2 dl vehnäleseitä

0,5 dl ruisleseitä

175 g kuivattuja luumuja pienettynä

Fenkolia

Suolaa

Jauhettua muskottipähkinää

Näin se käy:

Hyvin lämpimään veteen sulatetaan ensin hiiva, sokeri ja mausteet. Tykkään muuten aina aloittaa leipien tekemiset sillä, että teen "mausteliemen" taikinan pohjaksi mihin on sulatettu hiivakin. Leipä tuntuu silloin maustuvan kokonaan ja rakentuvan tämän liemen päälle :) No niin. Sitten sinne "liemeen" lisätään kaikki kuivat aineet ja pienetyt luumut. Sekoitetaan puulusikalla/haarukalla hyvin ja jätetään liinan alle kohoamaan sellaisenaan n. puoleksi tunniksi.

Uuni laitetaan lämpiämään 200 asteeseen ja uuniritilän voi asettaa valmiiksi keskitasoa hieman alemmalle tasolle. Voidellaan leipävuoka esim. oliiviöljyllä ja kumotaan sitkeän tarttuva, mutta ilmava taikina siihen. Peitetään vuoka liinalla ja annetaan taikinan kohota vielä siinä sen aikaa kun uuni lämpenee.

Voitele leipä vedellä ennen uuniin laittamista. Leipää paistetaan 40-50 minuuttia riippuen uunin tehosta. Loppuvaiheessa kokeilin bambutikulla kypsyyttä ja rapsakan kuoren tultua leipään testaus alkoi olemaan hankalaa :) Otin leivän uunista kun aikaa oli kulunut 46 minuuttia ja tikku oli puhdas.

Leipä annetaan jäähtyä vuoassaan kunnes se on hieman kättä lämpimämpää - sitten se kumotaan tarjoiltavaksi. Jos ei leipä tunnu irtoavan vuoastaan kannattaa silikonisella lastalla käydä läpi leivän ja vuoan välit ja yrittää uudestaan. Kyllä se sieltä irtoaa!

ps. Luumut on kiva lisä ravintoon jos tuntuu että vatsa ei toimi, joten onneksi aamiaisella söin tätä hillitysti ennen työpäivää :)

pps. Blogini on muuttumisvaiheessa joten kiitos kärsivällisyydestä alati muuttuvasta ulkoasusta. Kohta se asettuu sellaiseksi kun se mielikuvissani istuu :))))

Savulohi-parsakaalipiirakka

Piirakat on hyvä keino tuhota keittiön ylijäämiä. Reseptejä on niin monta kuin on tekijääkin ja tässä on oma versioni.

Savulohi oli päätynyt piirakkatäytteeksi kaupan alehyllyltä. Kierrän usein kaupan kalajalostehyllyt ja usein nyrpein ilmein katselen vakuumipakattuja kalapaloja. Ne ei sinänsä kauhean houkuttelevilta näytä. Kauan sitten sain joulun alla "lahjaksi" samaisesta hyllystä poimitun kokonaisen savusiian ja olin tehnyt siitä arveluttavin mielin piirakkaa. Se oli erittäin hyvää ja niin pienellä vaivalla! Valmiit kalat myös mm. kaupan lounastiskiltä on omalla kohdallani erittäin käyttökelpoisia piirakka-aineita ja sattuipa sitten käteeni päiväystuote "savustettu lohipala". Kohti piirakantekoa siis :)

ps. Kannattaa vahtia kaupan valmiskalahyllyä, sillä siellä on melko usein päiväystuotteita *vink vink*

Savulohi-Parsakaalipiirakka / 1 kpl ⌀ 24 cm

 

Pohja:

125 g margariinia tai voita

3 dl vehnäjauhoja

2-3 rkl vettä

Suolaa ja mustapippuria

Täyte:

1 pakkaus savulohta (à n. 260g)

2 reilua kourallista pakasteparsakaalia

2 kananmunaa

1 purkki kermaviiliä

+ Sitruunan mehua sekä raastettua kuorta maun mukaan

(Mausteiksi suola, sokeri ja mustapippuri)

Uuni: 200 astetta, keskitasolla. Pohjan esipaistaminen 10 minuuttia, täytteen kera vielä 30-40 minuuttia.

Näin se kävi:

Ihan aluksi laitoin parsakaalit kypsentymään höyryritilälle kattilaan. Höyrystäminen on mielestäni kätevin tapa kypsentää vihanneksia sillä se pitää rakenteen hyvänä. Piirakkaa varten tämä ei ole välttämätöntä sinänsä vaikka keittäessä maut tuntuu liukenevan keitinveteen.

Sillä välin "nyhtäsin" savuisan kalan ruodoista ja pilkoin sen karkeasti. Lisäsin mausteeksi sitruunankuorta ja hieman puristettua mehua. Kun parsakaalit oli kypsiä, jäähdytin ne kylmässä vesihauteessa jonka jälkeen puristin liiat vedet pois käsieni sisällä. Parsakaalit kutistui melko paljon tässä käsittelyssä :) Tämän jälkeen sekoitin ne kalan kanssa sormin.

Pohjan teko alkoi nyppimällä margariini (tai voi) vehnäjauhoihin. Kun ne on hyvin murustettu lisäsin vettä, suolaa sekä mustapippuria ja tein siitä taikinan. Olen aina maustanut piirakkapohjan musta- tai valkopippurilla! Se tuo niin hyvän maun joten kannattaa kokeilla. Tässä kohtaa en laittanutkaan sitä kylmään odottamaan vaan voitelin piirakkavuoan ja aloin painelemaan taikinaa siihen suoraan. Haarukalla pistelin paksuimpiin kohtiin reikiä jotta pohja kypsyisi tasaisesti.

Ja nyt vasta uuni lämpenemään 200 asteeseen ja piirakkavuoka taikinoineen laitettiin pakastimeen kylmettymään kunnes uuni oli lämmennyt.

Tämän kikan olen oppinut joskus kauan aikaa sitten joltain nettisivulta ja voin sanoa, että esipaiston aikana piirakkapohjan reunat ei valu. Vihdoinkin piirakantekoa ilman hernevirityksiä :)

Esipaistoin jääkylmää piirakkapohjaa uunissa 10 minuuttia. Sillä aikaa tietysti tein täytteelle kermaviilimuna-seoksen ja se vatkasin sen kauniin tasaiseksi "emulsioksi". Maustoin sen suolalla, mustapippurilla sekä ripauksella sokeria. Kun piirakkapohja oli esipaistettu, levitin ensin kiinteän täytteen ja sitten kermaviilimunaseoksen tasaisesti. Meinasin raastaa parmesaania päälle, mutta ajattelin nuukailla ja säästää sitä pastaan myöhemmäksi.

Savuinen piirakan tuoksu valtasi asuntoni kun piirakka oli ollut uunissa n. 35 minuuttia. Annoin sen ruskistua vielä tovin ja kokonaisuudessaan piirakka oli uunissa 40 minuuttia esipaiston jälkeen. Jäähtymisen odottelu oli vaikeaa.

Lopputuloksena savukalainen ja hieman sitruunainen mehevä piirakka. Herkkua, herkkua! :)

Rustiikkiset ruisrieskat

Nopeaa ja terveellistä välipalaa tarjoaa rustiikkisen somat ruisrieskat välimeren tyyliin jossa alkuperäisen ohjeen voi on korvattu terveellisemmällä oliiviöljyllä. Lieneeköhän sekin rasva-ajattelu eilistä päivää? Ajatella mikä ihannetilanne olisikaan tälläiselle Helsingin betonihelvetissä asuvalle sinkkunaiselle että asuisin maalaistalossa, portin takana on sienimetsä ja kotoota löytyisi wanha kunnon leivinuuni... Ai jai jai.

Haaveilua :)

Askeleen lähemmäksi niitä maukkaita haavekuvia vie mm. nämä rieskat jotka saivat päälleen saman päivän itse poimittuja suppilovahveroita. Sipulivoissa paistettuna, tietysti.

Alkuperäinen ohje löytyi Myllyn paras-sivustolta ja kuten luonteeseeni kuuluu, muokkaan reseptejä keittiökaappieni sisältöjen mukaan. Alkuperäisen ohjeen raaka-aineet ja mitat on sulkeissa.

Rustiikkiset ruisrieskat / 4-6 kpl 

 

2 dl ruisjauhoja
2 dl maustamatonta, rasvatonta jugurttia (200g kermaviiliä)
3 rkl oliiviöljyä (30g voita)
Suolaa

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sillä välin sekoitetaan kaikki aineet keskenään ja annetaan hetki seistä. Kun uuni on lämmin, rasvataan uunipellin leivinpaperi esim. oliiviöljyllä talouspaperia apuna käyttäen ja levitetään etäälle toisistaan 4-6 nokaretta taikinaa.

Nokareet voi levittää littanoiksi monella tapaa, mutta itse huomasin kätevimmäksi jauhottaa nokareet, painaa toinen leivinpaperi päälle ja sen avulla litistää nokareet rieskoiksi. Koska leivinpaperi tietysti tarttuu, käänsin koko helahoidon ylösalaisin ja poistin rasvatun leivinpaperin. Tadaa :) Itse tykkäsin painella haarukalla reikäkuvioita ennen uuniin laittamista.

Sitten paistetaan rieskoja uunin keskitasolla 10-15 minuuttia, riippuu paksuudesta. Mitä ohuemmat reunat, sitä herkemmin ne palaa. Kunnes rieskat ovat saaneet väriä otetaan ne uunista ja nautitaan esim. voin ja sienien kera.

Kaunis, maukas elämä :)

Sienireissun päätteeksi on ihana istahtaa iltateen pariin ja nauttia reissun sadosta.

Pienet omenatorttuset

Kun katselee hämärtyvälle taivaalle, voi havaita muuttolintujen auran etenevän kohti lämpimämpiä seutuja. Syksy tulee! Siitä tulee tavallaan niin kaihoisa mieli, mutta pidän syksystä kaikkein eniten kaikista vuodenajoista.

Omenoita on tarjolla huikeat määrät ja sehän tarkoittaa kaikkia ihania omenaherkkuja hillon ja piiraiden muodossa. Sain pakkomielteisen idean tehdä pieniä torttuja, sillä ison piirakan tuhoaminen yksin olisi hieman liikaa, en voisi kuitenkaan pitää näppejä erossa siitä!

Minulla on jääkaapissa ollut kohta puolen vuoden ajan rommia ja yritän saada sen kulumaan milloin mihinkin leivontaan. Vaikka mietinkin näiden minitorttujen nimeksi "rommi-omena", en maista tarpeeksi rommin makua lopputuotteessa että niitä rommitortuiksi voisi kutsua. Joten luulisin, että rommin voi jättää kokonaan pois jos tahtoo kokeilla tätä.

Pienet omenatorttuset / 9 kpl

 

Pohja sekä murutaikina päälle:

125g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi. Ota sivuun 1/3 tai 1/4 taikinasta. Tämä poisotettava osuus on murutaikina joka ripotellaan myöhemmin omenatäytteen päälle.

Lisää jäljelle jääneeseen taikinaan josta tulee torttujen pohja:

1/2 kananmuna
2 rkl viiliä/jugurttia
+ tarvittaessa omenoiden keitinlientä

Täyte:

3-4 omenaa
1 rkl kanelia
1 tl fariinisokeria
1 rkl omenoiden keitinlientä

Pilko omenat 2 x 2 cm kuutioiksi. Keitä niitä n. 7 minuuttia semi-hilloksi seuraavanlaisessa liemessä:

2 dl vettä
(0,5 dl rommia)
0,5 dl sokeria

Valuta mahdollisimman paljon nestettä hillokkeesta siivilässä. Ota talteen keitinlientä. Sekoita täytteeseen fariinisokeri, kaneli ja keitinlientä.

Aseta muffinivuoan 9 koloon muffinipaperit. Levitä ronskin ottein pohjataikinaa ja tee siitä kupit täytteelle. Taikina saa ja pitääkin ylittää paperivuokien reunat :)

Lusikoi sitten omenahilloketta kuppeihin ja murustele päälle murutaikinaa. Ripottele sitten vielä kanelia ja sokeria.

Paistetaan 175 asteessa 20-25 minuuttia ja annetaan jäähtyä kokonaan ennen irroittamista vuoista. Se vaikein osuus siis koko reseptistä :)

Hävikistä herkuksi: Pasta tagliatelle-lätty

Onko teilläkin välillä ongelmana mitä tehdä jääkaappiin säilötyllä kypsennetyllä pastalla? Tai sillä mikä ei ruopöydästä lautasille päädy? Tietysti voi aina tehdä kastikkeen mutta pasta on vähän... omasta mielestäni ainakin huonoa jos sitä on säilötty.

Hei, toivottavasti pasta ei mene enää roskiin :) Viime viikolta ei jäänyt huomaamatta hävikkiteema ja ajattelin jakaa kotona paljon käytetyn tavan vähentää hävikkiä. Olen hieman myöhäisherännyt asian tiimoilta, mutta käytännössähän hävikin tarkkailu jatkuu kotona läpi vuoden eikä se rajoitu pelkästään yhteen viikkoon.

Tässä yksi hävikkiherkkuni, nimittäin kypsästä pastasta tehty lettu! On muuten kätevä tapa tuhota yksittäisiä annoksia ja tämä todellakin menee aamiaisesta loistavasti. Helppo ja nopea :)

Pasta tagliatelle-lätty / 1 annos (1-2 lettua)

Kuppiin mitattuna n. 400 ml kypsää pastaa
Pinaattia runsas kourallinen
1-2 kananmunaa
Loraus - 0,5 dl maitoa

Mausteita

Nesteen ja munien määrä riippuu pastasta. Yleensä riittää yksi muna, mutta jos pasta on kovin ilmavaa, voi olla tarpeen laittaa kaksi jotta paistaminen helpottuu. Nuo kaikki ylläolevat raaka-aineet siis survaimella huolellisesti sekaisin korkeassa mittakupissaan ja siitä on helppo kaataa kuumalle (rasvatulle) pannulle paistumaan. Lettu hajoaa herkästi, joten taikinasta kannattaa tehdä paksua tai sitten paistaa ne oikeassa lettupannussa. Itse en omista sellaista, ehkä joskus ostankin kun lettujen tekeminen on muutenkin kivaa. Mutta inhoan käännellä isoja räiskäleitä koska rikon ne aina :)

Ja nam, sinne meni pasta. Letussa on tietysti vieno pastan häivähdys maussaan mutta haittaneeko tuo jos pitää pastasta ^_^

Paahdetut miniluumutomaatit tummalla vivahteella

Puoli kiloa kasviksia päivässä. Ei ihan helppo nakki! Sanon aina, että perunakin on kasvis mutta ei taida mennä kaikille läpi. Joskus herkuttelun houkutuksia ei vain voi vastustaa ja siihen auttaa ensiapuna uunipaahdetut miniluumutomatit joissa on potkaiseva rosmariinin ja mustapippurin yhdistelmä. Tässä on jotain välimerellistä vivahdetta joten tätä herkkua ei kannata vastustaa! Nämä toimivat hyvin myös jonkin tumman lihan lisukkeena :)

Olen todella tylsä "kokki" ja käytän käytännöllisiä kuivamausteita. Ne vaan on niin kätevät. Minun käsissäni ei kasvit menesty ja tuntuu hirveästä tuhlaukselta ostaa läjäpäin yrttejä kotiin :) Onnistun tappamaan ne jo parissa päivässä. Vaikka tahtoisin oman yrttitarhan, se on niin hankalaa... Hmmm. Ehkä joskus se toteutuukin... *haaveilua*

Paahdetut miniluumutomaatit tummalla vivahteella

Minitomaatteja tai miniluumutomaatteja
Oliiviöljyä
Rosmariinia
Mustapippuria
Merisuolaa

Uuni laitetaan 225 asteeseen kuumenemaan. Minitumaatit pestään ja halkaistaan. Sen jälkeen ne laitetaan kippoon jonne lorautetaan oliiviöljyä ja sekoitetaan varovasti.

Leivinpaperilla vuoratulle pellille asetellaan minitomaatin puolikkaita leikkauspinta ylöspäin. Maustetaan reilusti mustapippurilla ja vähän varovaisemmin merisuolalla. Sitten ripotellaan rosmariinia jokaisen puoliskon päälle ja laitetaan uuniin keskitasolle.

Paistumiseen menee 15-25 minuuttia, riippuu miten tummia haluaa tomaateista. Lopuksi tarjolle laittaessa jauhetaan ripaus merisuolaa ja pippuria vielä päälle oliiviöljyn saattelemana. Puolen kilon kasviskiintiö täyttyy ripeästi :)

Juureskuorrutetut porsaan ulkofileepihvit uunissa

"Pihvin raiskausta!"

"Sama kuin paistaisi purkkaa uunissa."

Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta porsaan paistamisesta paitsi pekonin muodossa (ai, onko sekin possua?). Kaupassa oli tarjouksessa porsaan ulkofilepala ja päätin ostaa sen. Olin pari päivää sittemmin sormi suussa miettimässä, että mitä siitä tekisi. Joten siitä tulee kolme erilaista ruokaa joista ensimmäinen tulee tässä. Voin sanoa, että ylitin itseni tämän kohdalla täydellisesti. Herkkua!

Rustiikkisesti haarukoitu perunamuussi sai mausteeksi rosmariinia

 Ensimmäistä kertaa lihaa leikkaamassa 

Lykättyäni porsaan ulkofilepihvit uuniin, kävin googlettamassa vielä nettikeskusteluja että miten kauan sitä tulisi paistaa. Koin raiskaavani hyvät pihvit sillä välin kun laitoin ne uuniin. Ennen sitä tutustuin ohjeisiin miten lihaa yleensä käsitellään ja leikataan. HK:n sivuilta löytyi kätevä lihaopas ja leikkasin sitten ulkofileepalan kolmella eri tavalla (oikeastaan kahdella koska pätkän jätin tehdäkseni siitä paistia). En ole koskaan eläessäni leikannut muuta lihaa kuin broilerin rintapaloja!

Resepti on heitetty melko huolekkaasti omasta hatusta ja se alkaa marinoimalla perhosleikkeiksi taituroimani liha ihanassa jugurttimarinadissa. Marinadi teki tälle ruoalle sen tempun :)

Salvia-jugurttimarinadi 3:lle pihville

1 dl maustamatonta jugurttia

Reilusti kuivattua salviaa

Inkivääriä (jauheena)

Valkosipulia (jauheena)

Mustapippuria

Nuo kaikki ylläolevat sekaisin ja pihvit (3 kpl) peitetään tällä raikkaan tuoksuisella seoksella. Jätetään tiiviisti pakattuna jääkaappiin yön ja aamupäivän yli.

12-24 h myöhemmin...

Otin pihvit seuraavana päivänä huoneenlämpöön ja annoin niiden vahingossa seistä pöydällä reilun aikaa. Ne oli muutenkin olleet reippaasti yli 12 tuntia (lähes 20 tuntia) jääkaapissa, ohops... Pyyhin ylimääräiset marinadit paperilla ja paistoin nopeasti kuumalla pannulla lihasyyt kiinni. Laitoin ne sivuun odottamaan kuorrutetta joka on seuraava:

Juureskuorrute 3:lle pihville

1 iso porkkana

7 cm paksua retikkaa

1 dl parmesaaniraastetta

1 kananmuna

1 rkl vehnäjauhoja

2 tl oliiviöljyä

Salviaa + suolaa ja mustapippuria

Raastoin juurekset jotka myöhemmin "ryöppäsin" pikaisesti kiehuvassa vedessä sillä retikka oli aika kitkerän makuista. Sitten jäähdytin kylmässä vedessä. Ehkä ei olisi tarvinnut koska uuni olisi silti kypsentänyt ne? Ajattelin pelata varman päälle. Puristettuani vedet pois raasteesta sen sekaan tuli vielä juusto, muna ja 1 rkl vehnäjauhoja oliiviöljyn kera.

Pihvit käpertyivät hieman pannulla joten käänsin ne pellille niin, että ne muodostaisi "kupin" raasteelle. Sitten lusikoin tasaisesti pihvien päälle.

175 astetta, keskitasolla. 20 minuutin jälkeen laitoin perunat kiehumaan tehdäkseni perunamuusia pihvien kaveriksi jolloin laskin lämpöä 150 asteeseen. Siellä ne muhi 20 minuuttia ja "al dente" vaiheessa olevien perunoiden aikaan  käänsin uunin lämmön 200 asteeseen kunnes sain perunamuusin tehtyä. Ja pihvien reunoilla oleva silava rapsakoitui ihanasti :P

Lopputuloksen pelkäsin olevan sitkeä, kuminen... Mutta se olikin mehevä ja raikas!

Olipa monimutkaista! Ei voi sanoa, että blogini on yksinkertaisen kotiruoan tyyssija ei :) Mutta blogikirjoitukseni alussa oleviin nettikeskusteluista poimittuihin sitaatteihin sanoisin, että....

Kyllä voi porsaan ulkofileepihvin paistaa uunissa!

Kinkku-parmesaanipasta

Minulla on pasta-buumi käynnissä ja tavoilleni uskollisena kyttään kaupan alelaareja. Silmiini osui kohtuu lihapitoinen kinkkusuikalepaketti ja sain siitä idean tehdä (jälleen kerran) nopsakan pasta-aterian josta riittää myös töihin viemisiksi. Valitsin ateriaan täysjyvä-tagliatellea koska rakastan tagliatellea ja pyrin valitsemaan aterioihini edes jostain kohtaa terveellisempiä vaihtoehtoja. Vapaapäivinä voi sitten herkutella pidemmän kaavan mukaan :)

Kastike on kätevä ja nopea tehdä - se valmistuu melkeimpä sillä välin kun pasta kypsyy!

 

Kinkku-parmesaanitagliatelle / 2 annosta

Tagliatelle-täysjyväpastaa
(tai jotain muuta lempipastaasi ^_^ Reseptiin on käytetty n. 150g pastaa raakapainoltaan ja sitä jäi vähän yli)

Kastike:

100g palvirouhekinkkua (tai muuta vastaavaa)

2 reilua ruokalusikallista maustamatonta tuorejuustoa

2 dl maitoa (käytin rasvatonta maitoa)

0,75 dl raastettua parmesaania

Puolikas keskikokoinen sipuli

1 rkl oliiviöljyä + nokare voita

Alussa laitetaan tietysti pasta kiehumaan ja keitetään sitä ohjeen mukaan. Sillä välin kuullotetaan pilkottu sipuli oliiviöljy-voisekoituksessa pannulla. Lisätään sinne palvikinkkurouhe ja paistetaan keskilämmöllä. Kun kinkku on saanut hieman väriä lykätään pannulle maito ja odotetaan että maito hieman kiehahtaa. Kuumaan maitoon sulatetaan tuorejuusto ja lopussa lykätään parmesaani. Täytyy varoa laittamasta suolaa liikaa sillä kinkku sekä parmesaani on todella suolaista. Maustetaan mustapippurilla ja itse laitoin myös kuivattua salviaa sillä rakastan sen aromia :)

Kun kastike on paksuhkoa, on se valmis tarjottavaksi pastan kera. Lopuksi ripotellaan aterian päälle vastaraastettua parmesaania sekä rouhitaan hieman mustapippuria sekä käyttämiäsi yrttejä. Namia!

Mehevät viikunamuffinit

En koe olevani kauhean kiireinen työssäni, mutta vaihtelevat vuorot tuovat haastetta milloin jaksamisen, milloin ruokailun suhteen. Ne päivät jolloin lähden töihin vasta iltapäiväksi ovat viipyilevien aamujen osalta luksusta, mutta entä ne päivät jolloin joudun olemaan työn tohinassa jo ennen kukonlaulua...

Niitä varten olen kehitellyt itselleni erilaisia aamiaisia mitä voi ottaa työpaikalle mukaan. On paljon kivempaa ottaa söötti nyytti rasiaan kuin kääriä työläs voileipä folioon.

Ja kas niin, aikaisen aamun viikunamuffini saa olon onnelliseksi ja päivä jatkuu makeasti hymyssä suin :)

Lasillinen kylmää maitoa kruunaa aamiaisen ^_^

Viikunamuffinit / 9 kpl

150-175g kuivattuja viikunoita
100g suolatonta voita
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl maustamatonta jogurttia
0,5 dl ruisleseitä
0,5 dl  pellavasiemenrouhetta
2 rkl fariinisokeria
2 tl leivinjauhetta

+ ripaus suolaa

Uuni laitetaan 200 asteeseen lämpenemään ja olen aina tykännyt laittaa pilkotun voin sinne siksi aikaa sulamaan. Se ehtii kätevästi sulaa ennen kuin uuni on täysin kuuma jos se on sinne laittaessa jo huoneenlämpöistä :)

Ensin sekoitetaan kuivat aineet keskenään ja vaahdotetaan sokeri ja munat ripauksella suolaa. Sitten sekoitetaan suurilla eleillä jauhot, munavaahto, pilkotut kuivaviikunat sekä jugurtti keskenään ja varotaan ylisekoittamasta niitä.

Muffinivuokaan kun laittaa paperisia muffinivuokia ei tarvitse voidella sitä. Jos ei ole paperia niin voitele muffinivuoka. Jaa lusikalla vuoan koloihin taikinaa, muffinit eivät kohoa merkittävästi.

Paistetaan uunin 200 asteessa keskitasolla 15-20 minuuttia. Lopputuloksena on ihanan kosteat ja mehevät viikunamuffinit joissa on kivasti kuitua ja tummaa makua. Nami :)

ps. Laitoin 100g voita ja tykkäsin, että muffineista tuli hieman rasvaisia. Ajattelin seuraavalla kerralla laittaa voita 75g tai vaihtaa se oliiviöljyyn.

 

Mustikkainen mannapuuro

Muistan lapsuudesta mannapuuron ja siihen jäähtymisestä kehittyneen "kuoren". Muistan myös mansikkakiisselin ja sen, miten kovasti sisarusten kanssa odotettiin mannapuuropäivää. Manna on nannaa :)

Yksi suosikkiversioni on tehdä mustikkaista mannapuuroa. Hyvää ja helppoa. Ei sitä aina tarvitse mennä pitkille fantasiamatkoille ruokamaailmaan, päivä käynnistyy yksinkertaisen helpolla aamiaisella joka on edullinen ja terveellinen. Ai että kuinka alkaa lapsettaa. Päivä jatkuu hymyssä suin!

Mustikkainen mannapuuro / 1 annos

2 dl maitoa

0,5 dl vettä

1 dl mustikoita (pakaste)

3 rkl mannasuurimoita

Kuumennetaan vesi pienen kattilan pohjassa ja keitetään mustikat siinä soseeksi. Makeahampaiden kolottaessa tässä vaiheessa on hyvä lisätä sokeria maun mukaan. Kun mustikat on kivassa soseessa lisätään maito sekoittaen, kuumennetaan jälleen seosta kunnes kiehu-kupla nousee. Lisätään mannasuurimot ja suolaa. Poistetaan levyltä lämpö ja vatkataan vispilällä pohjaa kaapien hyvin. Kun puuro on paksuuntunut, otetaan kattila levyltä ja jätetään puuro viideksi minuutiksi asettumaan kannen alle. Tämän enempää aktiivista aikaa puuron tekeminen ei vaadi :)

Lopuksi tietysti laitetaan marjoja puuron päälle.  Kannattaa kokeilla!  ^__^

Yksinkertainen mung-papupasta wasabilla

Äkkiä jotain ruokaa! Tähän tunteeseen käy hyvin mung-pavuista kyhätty pasta-annos joka valmistuu nopsakkaan. Aikaa kuluu vain sen minkä pastan kypsyminen vie mikäli pavut on jo valmiiksi kypsiä. Tähän ruokaan pistin hieman makunystyröitä potkivaa wasabitahnaa mausteeksi. Ahh, melkein toivoisi että olisi jo kylmät kelit kun maistelee suuta lämmittäviä mausteita mutta sieltä ne pian tulee.

Tälläiset pastaruoat on mulle kuin suuri pelastus. Ulkonäkö ei ehkä päätä huimaa mutta mung-papujen helppous (kuka jaksaa nälkiintyneenä paistaa lihaa työpäivän päätteeksi?) ja kätevät pakastusvihannekset teki tästäkin tasapainoiden aterian. Ja tästä riittää vielä moneksi päiväksi eväspurkkiin :)

Pasta sai koristemausteeksi terveellistä ja suomalaista kuivattua luomunokkosta. Ehdoton suosikkini!

Mung-papupasta / 4-6 annosta

400g makaronia

1 pss herne-maissi-paprikaa

4-5 dl kypsiä mungpapuja (olisikohan n. 2 dl raakana) 

1 sipuli

1 kananmuna  (huoneenlämpöinen)
Oliiviöljyä

Wasabi-tahnaa

Valmistaminen on helppoa kuin heinän teko ja alkaa laittamalla pussillinen makaronia kiehumaan. Sillä välin kuullotetaan pienitty sipuli reilussa oliviiöljyssä ja lisätään pakastevihannekset. Lisäilin kuumalle pannulle makaronien keitinvettä ruokalusikalla jotta sain vihannekset kypsymään nopeammin (hih, nälkä). Kun vihannekset ovat pehmenneet parin minuutin jälkeen ja vesi haihtunut, lisätään pannuun kypsät mung-pavut voinokareen tai öljyn kera sillä pavut tykkää olla hieman kuivakan oloisia. Maustetaan wasabitahnalla 1-2 tl maun mukaan ja muilla mausteita maltillisesti. Itse käytin suolaa ja mustapippuria sekä hieman kuivattua salviaa.

Nyt pitää vielä rikkoa kananmuna kippoon ja vatkaa sen rakenne rikki.

Kun kypsät makaronit on valutettu ne kipataan isoon kuumuutta kestävään kulhoon. Niiden sekaan lisätään paistinpannun vihannes-papuseos ja sekoitetaan nopeasti. Sekaan laitetaan äsken vatkattu raaka kananmuna ja sekoitetaan edelleen nopeasti ja voimakkaasti. Pastan kuumuus kypsentää munan kyllä ja kananmunan tarkoitus on sitoa pastaruokaa kasassa ettei makaronit karkaile haarukasta.

Ja ruoka on valmis tarjottavaksi :)